Tuomiopäivä on tullut

Rapakon takana muua Harold Camping on laskenut, että ylöstempaus ja viimeinen tuomio alkaisivat tänään 21. toukokuuta 2011, ja lokakuuhun mennessä koko planeetta olisi hiilenä. Toistaiseksi näyttää siltä että hän on erehtynyt. Ehkä tätä lukiessasi asia on varmistunut.

En silti menisi sanomaan, että ottakaa lunkisti, kaikki on hyvin. Viime aikoina kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä. Pyrkimykset kohti maailmanrauhaa ja luonnon suojelemista ihmisen ahneudelta tuntuvat kerta toisensa jälkeen valuvan hiekkaan. Monellakin maallisellakin mittapuulla katsottuna maailman tulevaisuus näyttää varsin lohduttomalta.

Kukaan ei myöskään voi kiistää, että Raamatussa puhutaan Jumalan tuomiosta ja lopunaikojen koettelemuksista. Kyse on sen verran keskeisetä teemasta, että sivuutamme sen olankohautuksella, meillä ei ole oikeutta kutsua itseämme kristityiksi. Jokaisen Kristityn nimeä kantavan tulisi kysellä itseltään: Kenet Jumala Raamatun mukaan tuomitsee, milloin, millä tavalla ja miksi? Seuraavassa muutamia ajatuksia aiheeseen liittyen.

Jeesus ilmaisee selkeästi, ettei kukaan tiedä hetkeä, jolloin taivaiden voimat järkkyvät ja Hän, Ihmisen Poika, tulee kunniassaan (Matt 24). Voimme silti ennakoida hetken lähestymisen maailman tapahtumien perusteella. Esimerkiksi maanjäristysten ja sotien lisääntyminen ja kaikenkarvaisten populistijeesusten esiinmarssi on siis Ison Kirjan mukaan lopun alkua. Europan unioni näyttäisi vastaavan hyvin Danielin kirjan kuvausta viimeisestä, heikkojen ja vahvojen maiden yhteenliittymästä; vaikka tämän kytkeminen Jeesuksen ennustuksiin onkin ehkä epävarmemmalla pohjalla, se on joka tapauksessa esimerkki siitä, miten paljon Raamatussa on ennustuksia lopun ajoista.

Ilmestyskirjassa puhutaan kirjojen avaamisesta ja tekojen mukaan tuomitsemisesta. Jeesuskin puhuu "vuohien" ja "lampaiden" tuomitsemisesta tekojen mukaan. Helposti syntyy vaikutelma, että Jeesuksen armo ei enää olisi voimassa tuomiopäivänä, vaan palattaisiin takaisin lain alle. Näin ei Raamattu kuitenkaan opeta. Ensinnäkin, tuomiovalta on Jeesuksella itsellään, hänellä joka rakasti meitä ja sovitti syntimme (Room 8:34). Toisekseen, tuomion perusteina eivät ole ihmisten teot, vaan se millaisia he ovat ("vuohia" vai "lampaita"). Se, millaisia olemme, riippuu taas suhteestamme Jeesukseen: olenko uusi luomus, syntynyt uudesti ylhäältä?

Johanneksen evankeliumin kuvaus Jumalan tuomiosta on puhuttelevan erilainen kuin moni muu Raamatun teksti. Siinä tuomiosta puhutaan jo tapahtuneena asiana: "Joka ei usko [Jeesukseen], on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan" (Joh. 3:18). Johanneksen evankeliumissa ylipäätään kaikki tuodaan nykyhetkeen: ylösnousemus ei tapahdu vaan aikojen lopulla, vaan Jeesus on jo lähtökohtaisesti "ylösnousemus ja elämä".

Johanneksen Sana tulee lähelle. Pelottavan lähelle. Tuomion sijoittaminen tulevaisuuteen, vaikka läheiseenkin, on lopulta asian ulkoistamista, vastuun pakenemista, Jumalan kasvojen karttamista. Mutta Jumala panee meidät tilille nyt ja tässä. Hän kysyy, tahdonko tänään uskoa syntini anteeksi Jeesuksen tähden. Tämä on kysymyksistä tärkein, se ratkaisee kaiken, tässä elämässä ja tulevassa.

Edustan sitä näkemystä, että varsinaisessa mielessä tämä kysymys kysytään meiltä vain kerran. Yhtäältä, vasta kun olen ymmärtänyt kysymyksen merkityksen, voin todellisesti vastata siihen. Ihminen, joka hylkää Jeesuksen ymmärtämättä kuka Jeesus on, ei siis ole todellisuudessa hylännyt häntä - ainakaan vielä. Toisaalta jokainen, joka on kerran ymmärtänyt Jeesuksen merkityksen ja ottanut hänet vastaan, on "jo siirtynyt kuolemasta elämään" (Joh. 5:24). Mikään ei voi silloin erottaa Jumalan rakkaudesta.

Joko sinun tuomiopäiväsi on tullut?